Historiaa

Konservatorion juuret Viipurissa

Lahtelaisen musiikkikoulutuksen juuret juontavat Viipuriin ja siellä vuonna 1918 perustettuun Viipurin musiikkiopistoon. Opisto nousi nopeasti suomalaisen musiikkikoulutuksen huippuyksiköksi ja tiennäyttäjäksi. Viipurin musiikkielämän keskuspaikkana se oli myös nostamassa koko kaupunkia Helsingin rinnalle musiikin tekemisen ja konserttielämän keskeisimpänä paikkana Suomessa.

1930-luku oli Viipurin musiikkiopistolle suurten menestysten aikaa. Opiston kamariorkesteri aloitti ensimmäisenä suomalaisena orkesterina ulkomaisen kiertuetoiminnan vuonna 1932. Boris Sirpon johtama orkesteri esiintyi Amsterdamissa, Haagissa, Rotterdamissa, Antwerpenissä, Brysselissä ja Pariisissa aikansa huippuviulisteihin kuuluneen Bronislaw Hubermanin toimiessa solistina. Myös vilkas oopperatoiminta ja konserttivierailut Helsinkiin herättivät huomiota ja korkean laatunsa vuoksi jopa hämmästystä. Useista ammattimuusikoksi ryhtyneistä kansainvälisesti tunnetuimmaksi nousi viulisti Heimo Haitto.

Piristysruiske Lahden musiikkielämälle

Talvisodan sytyttyä Viipurin musiikkiopisto siirtyi tuhansien muitten viipurilaisten tavoin opettajakuntineen, kirjastoineen, edellä kuvattuine saavutuksineen ja perinteineen evakkoon Lahteen. Näin lahtelainen musiikkielämä sai parhaan mahdollisen piristysruiskeen. Aiemman, pienimuotoisen ja eri yhdistysten (Lahden Musiikin Ystäväin yhdistyksen, Lahden musiikkikoulun, Lahden Soitannollisen Seuran orkesterikoulun, Lahden Musiikkiopiston kannatusyhdistyksen ja Orkesteriyhdistyksen orkesterikoulun) ylläpitämän opetustoiminnan sijaan saatiin nyt nauttia valmiista ja toimivasta musiikinopetuksen kokonaisuudesta sekä kansainvälisen tason opettajien opetuksesta.

Sodan jälkeisessä Suomessa kesti kuitenkin vuosia, ennen kuin mitään Viipurin menestykseen verrattavaa saatettiin odottaa tapahtuvan Lahdessa. Taitavan opettajakunnan sitkeällä, vuosikymmeniä kestäneellä työllä Viipurin perinne on kuitenkin saanut arvoisensa jatkajan. Viipurin musiikkiopiston ja sen työn jatkajan Lahden konservatorion työn tuloksena Lahti on kasvanut merkittäväksi musiikkikoulutuskaupungiksi ja nyttemmin myös musiikkikaupungiksi.

Viipurin kauden tavoin myös Lahdessa konservatorio on ollut valtakunnallinen tiennäyttäjä. Vuonna 1954 Lahteen valmistui Viipurin musiikkiopiston ponnistelujen tuloksena konserttitalo, josta tuli järjestyksessään toinen Suomeen konserttitaloksi rakennettu talo. Tämä konserttitalo toimi paitsi opiston ja sittemmin konservatorion toimipaikkana, myös kaupunginorkesterin ja lahtelaisen oopperan kotina vuosikymmenien ajan, aina Sibeliustalon valmistumiseen saakka.

Lahden konservatorio edelläkävijänä

Nykyäänkin maamme 140 musiikkiopiston ja konservatorion yhteiselimenä toimiva Suomen Musiikkioppilaitosten Liitto perustettiin Lahdessa vuonna 1957. Aloitteentekijänä ja liiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Viipurin musiikkiopiston johtaja, maisteri Felix Krohn.

Nykyään koko valtakuntaan levinnyt ja vuosien mittaan kymmeniä tuhansia lapsia musiikin pariin vihkinyt suomalainen musiikkiluokkatoiminta käynnistyi ensimmäisenä juuri Lahdessa vuonna 1966. Merkittävänä aloitteentekijänä toimi konservatorion rehtori Aarre Hemming.

Musiikkiluokkatoiminnan esikuva oli Unkarissa. Toinenkin Unkarista tullut merkittävä uudistus tuli Suomeen Lahden kautta. Relatiivinen solmisaatio, ns. Kódaly-metodi, otettiin 1960-luvulla ensimmäisenä käyttöön Lahden konservatoriossa. Tätä metodia ovat menestyksellä käyttäneet myös Lahden musiikkiluokat maamme useimpien muitten musiikkiluokkien tavoin. Lahden konservatoriossa myös koulutettiin Kódaly-metodia käyttävät opettajat, joita on nykyään useassa kymmenessä musiikkiopistossa ja musiikkiluokilla kaikkialla Suomessa.

Musiikkikoulutuksen menestystarina

Suomalaisen musiikkikoulutuksen menestystarinan kannalta ratkaisevaa oli musiikkiopistolain synty vuonna 1968. Jo vuonna 1963 aloitteen tämän lain aikaansaamiseksi tekivät lahtelaiset; opiston johtaja ja Suomen Musiikkioppilaitosten liiton puheenjohtaja Felix Krohn sekä lakialoitteen tekijänä lahtelainen kansanedustaja Ensio Partanen.

Lahden konservatorio oli heti ensimmäisessä vaiheessa mukana, kun kuusi silloista musiikkiopistoa sai vuonna 1972 oikeuden kouluttaa muusikoita ja musiikkioppilaitoksen opettajia kovasta työvoimapulasta kärsivälle musiikkialalle. Näin alkoi Lahdessa yhä edelleen jatkuva musiikkialan ammatillinen koulutus.

Konservatorio toimi jo tuolloin veturina koko maakunnan musiikkikoulutuksen kehitykselle. Konservatorio oli myös edelläkävijä nykyään koulutuspolitiikassa suositun alueellisen koulutuksen järjestäjänä tekemällä koulutussopimukset 19 ympäristökunnan kanssa. Näistä Heinolaan, Hollolaan, Nastolaan ja Mäntsälään perustettiin seuraavina vuosina konservatorion sivutoimipisteet. Hollolaa lukuun ottamatta sivutoimipisteet itsenäistyivät 1980-luvulla, ja ne toimivat nykyään edelleen oman alueensa musiikkiopistoina.
Lahden konservatorio oli edelläkävijä suomalaista musiikkileikkikoulutoimintaa käynnistettäessä vuonna 1979. Muskaritoiminta on sittemmin levinnyt maamme kaikkiin musiikkioppilaitoksiin. Lahden konservatorio oli myös yksi kolmesta musiikkileikkikoulunopettajien kouluttajista, mitä tehtävää nykyään jatkaa Lahden ammattikorkeakoulun Musiikin laitos.

Maamme 12 konservatorion yhteiselimenä edelleen toimiva Suomen konservatorioliitto perustettiin Lahdessa vuonna 1985, ja sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Lahden konservatorion rehtori, professori Aarre Hemming.

Sotilasmusiikkikoulu Lahteen

Vuonna 1987 puolustusvoimien Sotilasmusiikkikoulu muutti Helsingistä Lahteen. Puolustusvoimien satsaus Lahteen puhallinkoulutuskaupunkina vahvistui entisestään vuonna 1999, kun myös puolustusvoimain varusmiessoittokunta siirtyi Haminasta Lahteen. Näillä siirroilla oli valtava kehittävä vaikutus konservatorion antamaan puhallinkoulutukseen, sillä konservatorio myi sotilasmusiikkikoululle kaiken musiikkiaineitten koulutuksen. Soitto-oppilaita oli enimmillään runsaat 70, mikä mahdollisti konservatoriolle puhallinsoittimien lehtoraattien perustamisen kaikkiin keskeisiin orkesteripuhaltimiin. Tällaista panostusta puhallinopetukseen ei ole pystynyt tekemään mikään muu oppilaitos Suomessa. Tämän ansiosta myös siviilipuolen puhallinopetus kehittyi voimakkaasti. Lahden konservatorio onkin Sibelius-Akatemian ohella maamme johtava puhallinkouluttaja. Tästä eittämättömänä osoituksena oli vuosien 1994 ja 2003 välillä kolmen vuoden välein järjestetty Lahden Valtakunnallinen Puhallinkilpailu, jossa Lahden konservatorio oli Sibelius-Akatemian ohella parhaiten menestynyt oppilaitos.

Vaikka konservatorio nykyään erottuu muista oppilaitoksista erityisesti ansiokkaan puhallinkoulutuksen ansiosta, on sieltä vuosikymmenien varrella valmistunut muistakin soitinryhmistä kymmeniä kansainvälisen tason taiteilijoita, satoja vankkoja musiikin ammattilaisia ja tuhansia musiikin harrastajia ja ystäviä. Entisistä oppilaista kansainväliseen maineeseen ovat nousseet mm. laulajat Martti Talvela, Lea Piltti, Jorma Hynninen, Lilli Paasikivi, Kirsi Tiihonen ja Mika Pohjonen, kapellimestarit Jukka-Pekka Saraste ja Santtu-Matias Rouvali sekä viulisti Elina Vähälä.

Koulutusuudistus 2000-luvun taitteessa

Kaikki koulutusalat läpikäyneen koulutusuudistuksen seurauksena myös konservatorioitten antama ylioppilaspohjainen musiikkialan koulutus opettajankoulutuksineen siirtyi 2000-luvun taitteessa ammattikorkeakoulujen tehtäväksi. Lahdessakin aloitti vuonna 1999 toimintansa Lahden ammattikorkeakoulun Musiikin laitos. Sen toiminta ajettiin kuitenkin alas vuonna 2016 osana valtakunnallista ammattikorkeakoulutuksen uudelleenjärjestelyä.

Konservatorion ylimmäksi koulutustehtäväksi tuli vuodesta 2000 alkaen ammatillisen toisen asteen tutkintona suoritettava peruskoulupohjainen musiikkialan perustutkinto. Koulutus on ollut hyvin tuloksellista ja on avannut useimmille opiskelijoille tien jatko-opintoihin kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa. Koko 2000-luvun ajan esimerkiksi maamme ainoaan musiikkiyliopistoon Sibelius-Akatemiaan on hyväksytty vuosittain 7 – 10 konservatorion opiskelijaa tai konservatoriosta valmistunutta.

Konserttitalon peruskorjaus alkoi 2014

Konservatorio jakoi useita vuosia kaupungin musiikkielämän keskukseksi rakennetun Lahden konserttitalon toimitilat kaupunginorkesterin ja ammattikorkeakoulun musiikin laitoksen kanssa. Kaupunginorkesteri kuitenkin muutti vuonna 2000 Sibeliustaloon ja ammattikorkeakoulun musiikin laitos vuonna 2003 sille suunniteltuun uudisrakennukseen. Muutoista seurannut vuokratulojen lasku ajoi rakennuksen omistajan talousahdinkoon. Tilannetta huononsi vielä se, että konserttitalo oli ollut jo pitkään täyden peruskorjauksen tarpeessa. Koska rahoittajaa peruskorjaukselle ei tuntunut löytyvän, konservatorio alkoi etsiä uusia tiloja muualta. Pitkän etsinnän jälkeen omistaja kuitenkin löysi ostajan kiinteistölle ja peruskorjauskin sitten toteutettiin vuosina 2014 – 2015. Peruskorjauksessa todettiin käytöönoton jälkeen kuitenkin sellaisia puutteita, että sitä täydennetään laajamittaisesti vielä vuosina 2020 – 2022 kiinteistön vuonna 2016 omistukseensa hankkineen Yleisradion eläkesäätiön toimeksiannosta. Näiden korjaustöiden jälkeen konservatoriolla on vanhassa konserttitalossa jälleen käytössään erinomainen konserttisali ja sen ympärillä olevat peruskorjatut opetustilat.

Konservatorio 2020-luvulla

Vuosikymmenien aikana konservatoriossa tehty opetustyö on rakentanut lahtelaiselle musiikkielämälle lujan perustan ja tehnyt sen nykyisen kansainvälisen menestyksen mahdolliseksi. Konservatorion toiminta lahtelaisten lasten ja nuorten sekä sitä kautta koko maamme musiikkielämän hyväksi jatkuu samalla taidolla ja intohimolla kuin aiempinakin vuosikymmeninä. Uutena toimintamuotona käynnistyi klassisen musiikin rinnalle syksyllä 2020 ammatillinen pop-jazzkoulutus.